Astuin ulos Yonghegongin - eli Laman Temppelin - metroasemalla. Luulin katsoneeni karttaa tarpeeksi selkeästi, sillä temppelin pitäisi olla lähellä. Lähdin kävelemään eteenpäin, sillä edessä näkyi mielenkiintoinen ja kuvauksellinen vanha kiinalaisravintola. Käännyin ympäri ja lähdin kävelemään takaisin... Temppeli oli kartan mukaan sillan sillä puolen, josta olin astunut ulos. Katselin typeränä ympärille. Missä ihmeessä se temppeli on.


Tänään oli supersaasteilmat ja sillan takana häämöttää temppeli

Yllätys, yllätys. Temppeli oli metroaseman päällä/ihan vieressä. Suistukkeiden tuoksusta ei voinut erehtyä, kun käveli kohti metroasemaa. Seurasin tuoksuvanaa porteille ja ostin itselleni lipun sisään.

Täytyy sanoa, että jo alkumetreillä Laman temppeli vei sydämeni. Löysin vanhan Kiinan vihdoin. Jo kulkukadut temppelille päin olivat täynnä kauniita vanhoja kiinalaisia pikkukojuja, lähinnä myivät suitsukkeita, muovikukkia, rukousnauhoja ja muita temppeli viemisiä. Mutta temppelialue oli se parhain pala!


Ensimmäinen temppeli

Laman temppelissä ei ollut niin paljoa turisteja tai shoppailijoita, että sai oikeasti nauttia maisemista ja mitä upeimmasta, mielikuvituksellisimmasta ja kauniisti koristelluista rakennuksista.


Munkki mietiskelemässä turistien määrää

Laman temppelialueella oli useampi rakennus, oli monta eri hallia, joissa kaikissa oli erilaisia buddhia. Kyseinen temppelialue siis harjoittaa Tiibetin buddhalaisuutta. Löysin muunmuassa matematiikan salin. En kokenut viisastuneeni matikassa yhtään sen enempää. Ehkä olisi pitänyt kumartaa siellä asustelevia buddhapatsaita, kuten muutamat muut opiskelijat tekivät. Matematiikan halliksi se on nimitetty koska joku suuri "Lamoista" (esim. Dalai Lama - ei ollut hän kylläkään, latioin vain nimen vuoksi, että ymmärrätte asiayhteyden) oli opiskellut matematiikkaa ja tähtitietoutta siellä.


Matematiikan halli

Luulin ensimmäisen hallin buddhaa isoksi. Sekin oli jo niin myksitävä. Sain otettua ensimmäisen salin buddhasta ja seinän vartijoista kuvat, kunnes tajusin että buddhien kuvaaminen oli kielletty. Sen kertoi kummallinen englanninkielinen kyltti, joak oli tuttuun kiinalaiseen tapaan kirjoitettu väärin. Ehkä buddhat loukkaantuvat valokuvista. En sitten kuvannut enään yhtään buddhaa.


Joku isoista buddhista eli tuolla keskimmäisessä temppelissä

Buddhat vain kasvoivat ja kasvoivat, mitä edemmäksi menin. Seuraava mykistys oli munkkien lepo/mietiskely sali, jonka keskelle oli valtava naisbuddha. Se oli ehkä kymmenmetrinen. Oli se ainakin isompi kuin ensimmäisessä päätemppelissä. (Ilmakuvalinkki temppelistä, en ole itse ottanut, yllätys yllätys)

Viimeinen temppeli sai järkyttymään. Olen kuullut taruja jättimäisestä buddhasta, joka majailee tässä viimeisessä temppelissä majailee. Skeptisenä astuin sisään ja epäilin, että voiko se muka nyt niin iso ol-, ja sitten myksityin.


Jättibuddha. Kuvassa ei koko kokonaisuus. (Googlesta)

Sitä ei edes kuvasta pysty käsittämään kuinka VALTAVA se on. Ovelta näkee vain varpaat. Koko komeus on 18 metriä korkea ja veistetty yhdestä puusta. Se oli aiva mieletön. Suu loksahti auki, kirjaimellisesti. Niin kaikilla muillakin vierailijoilla. Voin sanoa, etten muistaakseni ole ikinä nähnyt niin isoa ja upeaa patsasta.


Jättibuddhan koti, oikeanpuolimmainen temppeli



Lähikuvaa käytäväviritelmästä ja koristeluista

Loppumatkan olin aivan äimistynyt. Temppelialue oli mieletön ja aamulla vielä mietin, että voiko se nyt olla niin upea ja hieno mitä väitetään, buddhasta puhumattakaan. Olen onnellinen, että kävin. Liput olivat niin halvat sinne (25RMB), että menen kyllä käymään vielä toisenkin kerran ennen lähtöä, upea arkkitehtuuri ja aidon kiinalaiskulttuurin näkeminen oli melkoisen hieno elämys.


En osaa enää sanoin kuvailla...

Nyt osaisin kumartaakkin buddhalaistyyliin, niin monta ihmistä näin polvistuneena buddhien eteen. Joihinkin penkeistä oli kulunut urat polvistelujen vuoksi. Sitä yhä ihmettelen miksi he ottavat aina 3 suitsuketta käteen rukoillessaan buddan edessä. Ulkona saattoi palaa koko nippu. Kirjaimellisesti palaa, kun muutama kiinalainen ei saanut suitsukkeidensa lieskoja sammuksiin, että suitsuke olisi palanut nätisti. Kuinkahan moni on polttanut itsensä suitsukepaloissa :D ?

Voisinkin alkaa munkiksi siitä ilosta, että alue oli niin upea! Ehkä jätän väliin, kun on vielä tämä graafinen ura kesken ja kupolin ajeleminen kaljuksi loppuelämäksi ei oikein innosta...

 

PS. Lama ei ainakaan näy täällä temppelissä, kun niillä on rahaa rukouspenkkeihinkin... Rahaa muutenkin tursusi joka patsaassa ja joka puolella...