Tänään lähtö venyi hieman, jaksoin nousta vasta puoli tuntia herätyskellon soimisen jälkeen, vaikka olin jo avannut verhotkin. Onneksi oli ennakoinut tapauksen jo edellisiltana, joten ei haitannut ja pysyin aamuaikataulussa.

Tänään sitten olikin ruuhkapäivä, kun ilmaannuin kahdeksan aikoihin metroasemalle. Kuitenkin nyt kun on tottunut tunkemaan, tuuppimaan ja etuilemaan, ei ollut mitään vaikeuksia päästä metroon. Pääsin jo kolmanteen.

Sitten se iski. Ei se yllätys vielä, mutta muistikatkos. Ajatuksissani haahuilin - jota ei täällä todellakaan kannata tehdä - vaihtoasemalla ihmismassan mukana. Jostain kumman syystä kuitenkin jonkin ajan päästä olevani väärässä metrossa. Menossa takaisin. Tajuisin sen kuitenkin aika pian, enkä mennyt kuin yhden pysäkin taaksepäin ja taas alusta odottelu. Jouduin skippaamaan neljä metroa, ennenkuin sain ängettyäi itseni vaunuun. Gaobeidian on nimittäi pysäkki juuri ennen vaihdosasemaa, ja kaikki metrot ovat tietysti siinä vaiheessa jo aivan täynnä.

Eipä siinä mitään, palasin takaisin vaihdosasemalle ja tällä kertaa oikeaan metroon ja seuraava vaihto sujui sutjakkaammin kuin edellinen.

Olin vieläpä ajoissa työpaikalla, kun työpäivä saa alkaa 9-10 välillä. Olin paikalla 9.10, ja toimisto oli vielä lähes autio. Tarmoa täynnä avasin koneen ja istuin katselemaan josko pomo olisi vastannut eiliseen sähköpostiin, jossa tiedustelin lisää työtehtäviä. Niin hän olikin.

Hän oli päättänyt erottaa minut.

Tavasin viestin kerran läpi epäuskoisena. Viesti oli saapunut eilen illalla. Lähdin heti työpaikalta, enkä jäänyt lueskelemaan viestiä enää uudestaan, sillä lopussa sanottiin, ettei tarvitse tulla enää.

En ymmärrä. Olin kysynyt työtehtäviä eilen, sillä poissaollessaan pomo ei ollut määrännyt ketään yhteyshenkilöä tai esimiestä, jolta voisin kysellä työtehtäviä. Kaikki työtehtäväni, tai siis... ne kaksi, joita olin ehtinyt tehdä - olin suorittanut moitteettomasti ja saanut kiitettävät palautteet. Yksi, joka ei varsinaisesti olisi ollut minun tehtäväni - kuvien ja fonttien etsintä, ilman mitään visioita tai kunnollisia ohjeita -, jossa pomon hankala luonne paljastui, oli ainoa, johon hän ei ollut tyytyväinen.

Hän oli myös vedonnut postissaan, että olin ollut viime viikolla paljon pois. Vaikka olin sairaana ne kaksi päivää ja yhtenä aamuna rekisteröitymässä poliisiasemalla, ja joista molemmista ilmoitin pomolleni. Olin tullut työaikojen mukaisesti 9 ja 10 välillä. Tosin, olin tasitellut kynsin ja hampain, että teen vain 7 tuntia, enkä yhtään enempää päivässä (sovimme pomon kanssa, että minulla on vakituiset työajat), josta opettajani myös kehotti pitämään kiinni.

Hieman ihmetyttää. Kyseessä on harjoittelujakso - voidaanko työharjoittelusta irtisanoa ilman perusteita? Ei mielestäni, olen koulussa kuullut sanottavan, että jos rikkoo laika, se on syy irtisanomiseen - mutta sitä en ole tehnyt. Olin todella vihainen ja ärtynyt saavuttuani kotiin. Suomesta asti olen lähteyt tänne työskentelemään hänen firmaansa, ja vielä palkatta. Toisen viikon alussa hän irtisanoo minut... En ajatellut sen enempää, vaan aloin siivota keittiötä, siihen saikin purettua ihan mukavasti tuota ärsytystä.

Siivouksen jälkeen laitoin sähköpostia useammalle yhdyshenkilölleni koulussa ja selitin tilanteen, liitteksi laitoin pomon laittaman sähköpostin. Olen ennenkin ollut jo yhteydessä kouluun vaikean työnantajan vuoksi, tällöin otin printscreenin eräästä skype-keskustelusta, jossa pomo vaati ja painosti minua jäämään tekemään hommia.

Tapausta selvitetään parhaillaan, ja toivon, että kaikki kääntyy parhain päin. Kyseinen firma on muuten aivan loistava paikka oppia, jos pomo olisi vähän erilainen ja antaisi minun tehdä oikeasti oman alan hommia ja toteuttaa itseäni.

Illasta kokkailin itse, nuudeleita herkkusienikastikkeella ja höyrytettyä kukkakaalia, tuli paljon parempi mieli :)

Nyt tässä odotellaan toimintaohjeistusta tähän kriisitilanteeseen, ja huomenna on ilmeisesti sitten vapaata minulla. Josko sitä vaikka lähtisi eläintarhaan katsomaan pandoja... :)

Lintukauppias