Pikkuhiljaa alkaa tottumaan töötötyksiin joita kuuluu läpi päivän ja yön täällä asunnossa. Aamulla oli mukava herätä kun, joku kaistapää oli päättänyt herättää muutkin naapurit tööttäämällä useita kolmen sekunnin sarjoja peräkkäin.

Jotkut kiinalaiset ovat kuitenkin ostaneet erilaisia torvia. Koska Kiinassa saa töötätä vain kolme sekuntia kerrallaan, on joissakin tööteissä lyhyitä kolmen sekunnin melodioita. Säikähdin eilen illalla ostoksille mennessäni jäätelöautolta kuulostavaa torvea. Töötti tuli tavallisesta, uudenmallisesta henkilöautosta. (Ja juuri huomasin, että meillä on musiikkia soittava pesukone, kun pyykki on valmis se alkaa soittamaan musiikkia... hiemanko säikähdin.)

Lähdin ajoissa metroasemalle, ja hyppäsin ulos Sihui Eastilla josta lähdin metsästämään taksia kohti lähtöpaikkaa Houhai-järvelle. Ensin vastaan tuli pimeä taksi, pyysivät 200 yuania, kohtuutonta. Viittilöin useamman taksin eikä kukaan niistä tiennyt missä kyseinen paikka on, vaikka selitin kiinaksi ja oli osoitteet yms. Oli puhelimen päässäkin ihmisiä, jotka osasivat selittää minne ajaa, mutta ei... Viimein yksi taksi "tiesi" minne ajaa. Loppujen lopuksi se ei sitten kuitenkaan osannut tai ehtinyt ajoissa perille, joten käskin ajamaan lentokentälle, kun se oli suhteellisen lähellä, ja sieltä pääsi metrolla takaisin keskustaan.

Taksikuskit ovat muutenkin sekopäitä. Sanoin tuolle kuskille, että meillä on kiire, ja se sitten lähti pujottelemaan keskellä kaistaa ympäriinsä ja välillä ajettiin pyöräteilläkin... Onneksi metrot menevät vain kiskoja pitkin!

En päässyt Houhai-retkelle ja alkoi harmittaa. Ensin olin niin harmissani että menen vain kotiin. Toisaalta kun aloin miettimään, tajusin, että tänään on vielä vapaata ja hyvin aikaa, joten voin käydä vielä jossain turistipaikassa. Rahaa kun oli mennyt paljon ja Taivaallsen rauhan aukio oli jäänyt käymättä, suuntasin sinne.

Pekingin, ja kenties Kiinan tunnetuin taulu, Mao Zedong. Se kuulemma vaihdetaan joka kuukausi uuteen tauluun.

Tian'an men - Taivaallisen rauhan aukio

En kyllä tiedä miksi kaikki koskettelivat oven kultanappeja... Se oli muuten vaan hauskannäköistä

Taivaallisen rauhan aukiolla tuntui olevan paljon väkeä. Vaikka sinänsä itse aukiolla ei ollut mitään nähtävää patsaiden - ja ison screenin, joka soitti Kiinan kansallislaulua - lisäksi.

Skippasin Mao-museon. Sinne ei edes saanut viedä kameroita.

Tulin paljon käveltyäni siihen tulokseen, että tarvitsen uudet kengät huomista työpäivää varten, sillä nuo kengät olivat vähän kuluneet jo matkan aikana, toki menevät silti hyvistä kävelykengistä, joten lähdin Xidanille muuten vaan kiertelemään ja metsästämään kenkiä.

Olen huomannut, että Pekingin keskusta muistuttaa paikoin New Yorkia, tai ainakaan siitä ei tule ensimmäisenä mieleen Kiina. Etenkin Wangfujingin ostoskatu ei näytä enää Kiinalta. Vanhempia taloja on nykyään harvassa ja sellaisia perinteisiä oikeita kiinalaisia taloja näkee vain sivukujilla. Temppelit ovat yhä kuitenkin vanhempia kiinalaismalleja, sellaisia perinteisiä koristekattoisia, mutten ole sellaiseen vielä ehtinyt. Vasta tänään huomasin metrokartassa kohdan "Lama Temple"- se onkin näkemisen arvoinen :)

Xidan

Pyörin muutamassa ostoskeskuksessa ja tajusin yhden mielettömän kivan asian. Täällä on alennusmyynnit! Kuitenkin menin taas 77th Streetille, johon kovasti tykästyin, josta sitten löysinkin kengät, ja tingin ja vonkasin ne kymmeneen euroon, alkuperäisestä 45 euron hinnasta. Samaiset kengät maksavat Suomessa lähelle sata euroa...

77th Streetillä on muuten luistinrata. Ei tarvitse vielä ainakaan Kiira Korpien sun muitten pelätä, ei ne ihan niin huippuja olleet, vaikka siellä oli yksityistuntejakin... Oli hauskaa katsella aikuisia kaatuilemassa ja luistelemassa jalat vinossa. Voisi itsekkin mennä luistelemaan varmaan lähempänä joulua.

Kinuskit luistimilla.

Valaistus oli huono mutta ne kengät on vaan niin hienot! :))

 

 

 

Huomenna tää lähtis jo töihin, ihan kiva siis, alkoi tuntua jo lomailulta, saapi nähdä mitä seikkailuja siellä tulee vastaan :)