Saavuin elossa ja ajoissa Pekingiin.
Kenttä oli iso, mutta kuitenkin helposti sieltä löysi kaiken ja viisumi oli kunnossa, eikä laukkuja oltu availtu :)

Tullissa oli ehkä maailman hauskin juttu, mihin olen törmännyt. Sedälle kun annettiin käteen kaikki passit ja paperit, oli siinä tiskin edessä sellainen hymynaama-asteikko, josta sai arvostella sen tullisedän työskentelyä. Painoin tietysti sitä isointa hymynaamaa ja sain mukavat kiinankieliset näkemiin ja kiitos toivotukset :D

Nopeasti löytyi SIM-korttipalvelukin, ja sellainen tuli ostettua, ja sitten metrolla keskustaan päin. Maisemat olivat huikeita. Pilvenpiirtäjiä joka puolella ja keltaharmaa taivas. Sitä ei usko todeksi, ennenkuin nuo kaikki itse näkee! Silmiin pisti tietysti myös IKEA...

Perille päästyäni tuli sitten vähän töppäiltyä. Ei nimittäin ollut mitään muistikuvaa, pitikö ottaa bussi vai mikä. Siitä sitten kadulle etsimään lähintä taksitolppaa, muutaman kiinalaisen avustamana, jotka kohteliaasti kantoivat matkalaukkua ja huitoivat kilpaa eri suuntiin huutaen kiinaksi "sinne, tänne, tuonne"-tyylisiä kommentteja. Onneksi löytyi taksi.

No. Taksisetä puhui tietysti vain kiinaa. Kyllä se siitä hyvin sujui, vaikka en kyllä ihan kaikkea ymmärtänyt, mitä hän yritti kertoa ja kysellä... Oikeaan paikkaan kuitenkin pääsin ja hyvästä palvelusta annoin tippiä jopa 3 yuania.

Saavuin siis vuokranantajani ja hänen vaimonsa kotiin lounaalle. Herra Ji tietysti avuliaasti kertoi, että lentokentältä olisi voinut ottaa suoraan taksin, ettei joudu enempää kiertelemään.. Ai...

Jin vaimo "Coco" oli laittanut todella hienot ruuat. Syötiin niitä yhdessä ja juteltiin niitä näitä niin englanniksi kuin kiinaksikin. Herra Ji neuvoi tietenkin kaikki metrot ja bussit ynnä muut mahdolliset. Coco oli aivan haltioissaan tuliaisista. Aliisa oli piirtänyt heille piirroksen, johon Coco oli aivan ihastunut, hän ylisti sitä jatkuvasti ja kertoi laittavansa sen seinälle näkyviin.

Vähän ajan päästä Ji sanoi, että on kaksi taloa. Olin vähän ihmeissäni. Hän ilmoitti, että osoite, jossa nyt ollaan, on eri osoite kuin se mihin voin mennä. Hän sanoi, että voin jäädä joko sinne tai mennä siihen osoitteeseen mistä olimme sopineet. Ji sanoi, että tässä talossa, jossa nyt olin, asuivat he ja brasilialainen tyttö. Ji kuitenkin sanoi, että työpaikalleni kestää kauemmin sieltä. Päätin mennä siis siihen taloon, jonka osoite on käytnikortissani.

Matkalla kävimme ostamassa mulle bussi/metrokortin, ja katsomassa marketteja ja bussi/metroreittejä kotoa työpaikalle ja keskustaan. Matkalla törmäsin todella hauskaan näkyyn.

 

Kiinalainen pyöräparkki.

 


...eikä oheisessa kuvassa ole kuin kolmasosa koko komeudesta. Ja taustaa sävyttää kauniisti saasteinen taivas. Kyllä. Se on saastetta.

 

Kotiin päästyäni, Ji näytti kaiken oleellisen. Kämpässä asuu kaksi muutakin, 2 vuotta Kiinassa asunut vaihtari Isac Ghanasta ja venäläinen Antony (?...). Isac työskentelee lastentarhassa, ja Antonysta en muista. Kovin mukavia ja siistejä ovat molemmat jätkät olleet tänään ja heistä on ollut isokin apu :) Molemmat ovat oikein kunnon kristittyjä, kuten vuokranantajanikin vaimoineen (mm. meillä oli ruokarukous ennen syömistä), mikä on ihan ymmärrettävää, että Herra Ji on ottanut heidä vuokralaisikseen...

Omat huoneet täällä saa kuitenkin lukkoon, mutta keittö, olkkari ja wc+kylppäri on jaettu. Lukot ovat muutenkin tosi ärsyttäviä. En ikinä muista mitä käännetään minkäkin verran mihin suuntaan.

Illasta täytyi käydä vähän ostoksilla. Mm. Pesuaineet, lakanat, wc-paperit, aamupalatarvikkeet ja uudet housutkin piti ostaa... Tänään on mennyt aika paljon rahaa, mutta aina alussa kyllä menee kun kaikki oleelliset täytyy hankkia.

Työnantaja oli laittanut sähköpostia. Hän sanoi, että töissä on nyt yksi iso web-julkaisu, eli töitä ei ole tällä viikolla, menen maanantaiksi vasta töihin.

Saa nähdä mitä huomiseksi - tai siis täksi päiväksi (klo on 00.39 nyt Kiinassa) keksii... Kielletty kaupunki tai Painomuseo houkuttelee kyllä kovasti...

 

Nyt hyvää yötä :)