Kiinakoulussa on jäätävän kylmä (=kiinalaiskylmä). Luokka sijaitsee 20. kerroksessa, ja pulpetit ovat lähellä ikkunaa, josta vetää. Onneksi olin ottanut aamukiiressä mukaani fleecehupparini, se helpotti keskittymistä päivän aiheisiin.

Kaiken maailman kummallisuuksia tuli opittua, jotka varmasti muistan pitkään. Kun puhutaan "nuoresta tofusta" sillä tarkoitetaan nuorta tyttöä. Nuorten tyttöjen posket ovat kuin tofua, opettajani selitti kiinaksi. Sen jälkeen hän otti esille toisen liiankin hämmentävän lauseen "Hän syö minun tofuani". Nyt ei puhuta syömisestä ollenkaan, opettaja jatkoi kiinaksi, vaan kyseinen lausahdus tarkoittaa "Hän flirttailee minulle". Jos ilmoittaa pitävänsä tofun syömisestä, se voi tarkoittaa joko sitä itseään tai tätä outoa käänteismerkitystä. On se kiinankieli merkillistä, en taida enää uskaltaa sanoa että pidän tofusta (se on oikeasti tosi hyvää täällä)...

Luokkakaverini Joyra ilmoitti, että vaihtaa koulua, joka sijaitsee lähempänä häntä. Joyra tulee Iso-Britanniasta, ja asuu lähellä työpaikkaani. Joyra rakastaa kieliä, ja on vuoden päästä lähdössä Argentiinaan. Joyra kiertää ympäri maailmaa kielien perässä ja opettaa englantia työkseen mallitöiden ohella.

Huitaisimme tieltä taksin Dongzhimenin suuntaan ja puhua pulputimme kiinan kieliopeista kaistapää taksikuskin ajaessa kahtasataa, ja hän melkein ajoi yhden ihmisenkin ylitse. Välillä taksikuski otti torkut keskellä liikennettä - siltä se ainakin näytti. Koko hullu taksimatka kulutti lompakkoja yhteensä 20 yuania (!!). Vaihdoimme Joyran kanssa yhteystietoja ja aiomme vielä leikkiä (=kiinalaisten sana "hengaamiselle" ja yhdessäololle) uudestaan, näin sovimme.

Töissä oli tänään ohjelmassa esitteen testiprinttausta, näyttelystandin tekemistä, kartan piirtämistä ja lohikäärmeiden piirtelyä webbisivuja varten. Muuten oli aika hiljaista. Kiinanlukutaitoa tarvittiin myös tänään, kun internet tökki, enkä saanut kuin yhden karttakuvan avukseni ja tehtävänä oli piirtää Guizhoun kartta, sekä 10 annettua kaupunkia.

Kartan piirtäminen muistutti jotenkin "Etsi Wally"-kirjoja. Guizhoussa, jo provinssina oli niin monta kaupunkia, ja niistä piti etsiä kymmenen kartasta. Aluksi tein etsintää annetuista pinyineistä (Esim. Chi Shui), mutta muutama merkki osottautui niin haastelliseksi tunnistaa, että Tao kirjoitti kiinankieliset vastineet helpottaakseni työtäni. Ei se sitli ollut sen helpompaa.

Pääsin töistä myöhemmin lohikäärme-tehtävän takia. Kohtasin pahimman ruuhkan KOSKAAN metroasemalla. Olen sanonut ennen, että kohtaamani ruuhkat ovat olleet superruuhkia, en tiedä miksi tätä sitten kutsuisin, kaikkien ruuhkien äidiksi?

Sain 20 minuutissa navigoitua itseni turvatarkastuksesta itse laiturille. Meininki muistutti Hulluja Päiviä. Kiinalaisia Hulluja Päiviä. Porukka huuteli hermostuneesti, järjestyksenvalvojat kimittivät ihmsimassasta ja kaikki jotka yrittivät ohittaa toisia, hävisivät mystisesti ihmismassoihin. Etenin sissityyliin seinän vierustaa pitkin. Muutama muukin vastaantuleva kiinalainen oli keksinyt saman kikan. Tulikin sitten törmäysongelmia, kun piti ohittaa, varsinkin kun takaa tuleva paine työnsi suurinpiirtein minun ja kiinalaisnaisen naamat yhteen. Itse ihmismassassa oli mahdotonta kävellä, tuntui vain, että liikkui massan mukana, puristui niin hienosti sinne väleihin. Tämän vuoksi en siis saanut valokuvaa... Klo 18 ruuhka on kaikkien ruuhkien äiti. Yksimielisesti.

Suomalaisille bussimatkustajille tiedoksi-, kyllä siellä bussissa voidaan vielä ihan hyvin TIIVISTÄÄ, kyllä sinne MAHTUU!

Tämä x2, vastaisi enemmän tämän päivän ruuhkaa, tässä ihmiset mahtuu vielä jotenkuten liikkumaan. (GOOGLE)