Kiinalainen vappu? 

Tänään vierailimme Silkkimarketissa, sillä ilma oli todella huono. Slikkimarketti sijaitsee Yonganlin asemalla ja on oikeastaan turisteille tarkoitettu tinkimarketti. Marketissa myydään kaikkea vaatteista koruihin ja elektroniikasta leluihin. Silkkimarketti on oikeastaan hyvin kallis, ja siellä pitää osata tinkiä. Myyjät ovat todella päällekäyviä ja tuputtavat jatkuvasti yhtä sun toista tuotetta.

Tänään taivas oli harmaanvalkoinen, valkoinen taivas kuvassa on muuten aurinko

Emme oikeastaan löytäneet marketista juurikaan mitään mielenkiintoista. Silkkimarketti oli muuttunut hieman siistimmäksi ja se oli täynnä pieniä lasikoppimyymälöitä. Tyrkyttävä myyjät eivät innostaneet, joten emme suotta jääneet sellaisiin liikkeisiin katsomaan. Mukaan tarttui parit tuliaiset ja dvd-bokseja. Omaksi riemukseni löysin myös kiinankielisen kasvonaamiokirjan (600 erilaista kasvonaamio-ohjetta, joita minäkin osaan lukea ja valmistaa), lempipiirrettyni uusimman tuotantokauden, yhden kiinalaisleffan jonka olen aina halunnut nähdä ja jope The Addams Familyn kaikki tuotantokaudet. Ihan hyvä päivä siis. Osa ostoksista ei ollut mitään halpoja kiinalaishinnoissa, mutta mitäpä sen väliä...

Yhteishinta näille oli 200 yuania

Osa Jessen ostoksista

Xi Yang Yang 喜羊羊 Iloinen lammas

Kasvonaamiokirja näyttää mielenkiintoiselta

Kävimme myös syömässä taas Yoshinoyassa ja siellä oli maalta kaupunkiin tullut kiinalaistarjoilija. En ymmärtänyt juurikaan mitään hänen puheestaan murteen ja erilaisten toonien takia. Onneksi apuun tuli paikallinen esimies. Lisäksi tämän naistarjoilijan oli ymmärtäny väärin myös ruokalan kokki ja oli tehnyt toisen ruuan ja sai siitä huudot esimieheltään. Kiinassa on siis vähinään noin 50 erilaista murretta tai kiinankieltä. Minä puhun vain Pekingin murretta ja putonghuata, eli yleiskieltä. Muiden hahmottaminen on todella haastavaa. Saimme kuitenkin lopulta oikeast ruuat ja vietimme loppupäivän katsellen kiinalaisia tv-sarjoja ja maistellen kaupasta ostettuja paikallisia herkkuja.

Hunaja-Jasmiinitee on edelleen lempparini, olen oikeastaan juonut pelkästään sitä veden lisäksi

Olen onnistunut koukuttamaan Jessen näihin minileivonnaisiin

Ainiin. Palatessamme hotellille ja noustuamme metrosta kadulle odotti meitä yllätys. Metroaseman edustalle joku oli tuonut rätisevän mankan, josta soi jokin kiinalainen pophitti. Kiinalainen gangnam-style, ehkä, heh. Moni oli kokoontunut tanssimaan sitä keskelle kulkuväylää. Olen aiemmin törmännyt taijimummoihin, puistojumppaajiin, katujumppaajiin ties muihin, mutta tämä oli uutta. Ja tanssijoita tuli kokoajan lisää. Olen kuullut, että moni tälläinen flashmob-tyyppinen juttu alkaa just ensin vain parilla tyypillä ja sit niitä tulee lisää. Melkein teki itsekin mieli mennä joraamaan kun tanssi oli aika simppeli - joukossa oli monenikäistä ja kokoista aikuista, nuorta ja lasta..

Dong Si Che -style (Dong Si Che - eli Dong Sin asema)

Kaikkea stä näkeekin...